Vain McRaen parhaat puolet

on

McRae-Book

KIRJA

McRae – Just Colin
Colin McMaster & David Evans
McKlein
256 sivua, kovakantinen
332 värikuvaa, 9 mustavalkoista kuvaa
englanninkielinen

Colin McRae (1968-2007) on historian parhaiten dokumentoitu ralliautoilija. En pidä itseäni erityisesti McRaen fanina, mutta silti lajista kiinnostuneena hyllystäni löytyy kaksikin McRaen uraa niputtavaa DVD:tä (parempi Colin McRae – Rally Legend, Duke 2007, ja yhdentekevämpi Pedal to the Metal – The Story of a Racing Phenomenom, ILC 2002) ja Autosportin ja Motorsport Newsin julkaisema tuhti aikakausilehden ja kirjan kombinaatio McRae – Rallying’s Most Spectacular Icon (2012). Lisäksi kuljettajan elämästä on julkaistu myös kirja The Real McRae (2007), jota en vielä ole katsonut tarpeelliseksi hankkia, vaikka sitä nettikaupoista sopurahaan tarjotaankin.

Colin McMasterin ja David Evansin toimittama Mcrae – Just Colin -kirja otettiin viime vuoden lopulla melkein hurmoksellisesti vastaan rallipiireissä. Teosta oli tehty pitkään, osin sydänverellä kirjoitettuna, sillä olivathan molemmat tekijöistä McRaen ystäviä ja työkavereita. Kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun, eikä se ehtinyt minullekaan pukinkonttiin, joten tyytyminen oli toiseen painokseen ja hieman myöhäisempään lukuajankohtaan.

Menen suoraan asiaan. Eniten McRaen ikonisoinnissa minua ärsyttää se, että hänen, hänen poikansa ja kahden muun ihmisen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta puhuttaessa hyssytellään sitä, että McRae ei olisi saanut lentää helikopteria. En halua syyllistää, enkä usko että helikopteria lennetään lupakirjalla – sitä lennetään taidoilla – mutta silti toivoisin, että joskus asiat voitaisiin kertoa niin kuin ne ovat. McMasterin ja Evansin kirjassakin onnettomuus itsessään sivutaan käytännössä täysin. Sitä puidaan vain empatisoiden useiden Colinin tunteneiden henkilöiden missä olit kun kuulit -tyylisillä tarinoilla.

Kirja kohtelee McRaeta kepeästi. Kirjan kertojaääniä ovat Colin McRaen tunteneet ihmiset. Jokaisesta vuodesta on toimitettu tiivistelmä tärkeimmistä tapahtumista, mutta muuten kirja etenee suorilla sitaateilla rallikohtaisella kronologialla. Näin ollen kirjan näkökulmat rakentuvat sen varaan, keitä on päästetty ääneen ja millaisin sitaatein. Aina tarinat eivät ole McRaelle miellyttäviä, mutta useimmiten ovat. McKleinin kuvatoimiston arkistoista haetut kuvat ovat kuitenkin kirjassa pääroolissa. Yli 300 kuvan joukossa on paljon kulissien takaisia kuvia, joita ei ole aiemmin julkaistu.

Ralliautoilijana McRae on kiistaton sankari. Hän oli legenda jo eläessään. Hänen ajosuorituksen puhuivat puolestaan jo ensimmäisistä kilpailuista lähtien. Skottikuski osallistui mielenkiintoisesti MM-ralleihin jo varsin aikaisessa vaiheessa urallaan. Hän muun muassa starttasi Ruotsin MM-ralliin jo vuonna 1987. Vauxhall Nova Sport tuli maaliin sijalla 36. Subarun tultua mukaan kuvaan, alkoi kaikkien rallia seuraavien tuntema matka kohti maailmanmestaruutta ja supertähteyttä. Toista mestaruutta ei ikinä tullut, lähellä se oli kolmesti, mutta sen sijaan McRaesta tuli kiistatta tunnetuin ralliautoilija maailmassa, ikinä.

Vuonna 1988 Colin McRae ajoi muun muassa Peugeot 309 GTi:llä ja tutuksi tulleella Vauxhall Novalla.
Vuonna 1988 Colin McRae ajoi muun muassa Peugeot 309 GTi:llä ja tutuksi tulleella Vauxhall Novalla.

McRae tunnetaan ajotyylistään, jossa usein auto oli kärsijän roolissa. Kirjassa häntä kuvaillaan kuljettajana, joka pystyi kuuntelemaan autoaan, viemään auton kuin auton sille rajalle, missä sen suorituskyky on maksimissaan ja pitämään sen siellä. Lajin luonteeseen vain kuuluu, että virheen myötä usein kolisee. Colinille kolisi usein. Kuitenkin, jo seuraavalle pätkälle skotti pystyi ruttuisella autolla ajamaan taas pohja-ajan.

Kuvaavia tarinoita riittää. Prodriven Alan McGuiness kertoo, miten ensimmäisten Subaru-vuosien aikana Colinin käyttämään autoon tietullitarrakin liimattiin aina auton sisäpuolelle turvakaareen, eikä yleisemmin käytettyyn paikkaan eli tuulilasiin. ”Oli todennäköistä, että tuulilasi jouduttaisiin kuitenkin vaihtamaan kisan aikana. Tarran liimaaminen turvakaareen ei ollut pessimististä ajattelua, vaan ennakoivaa ajattelua”, McGuiness kertoo.

Vuonna 1991 Colin McRaen Subaru Legacy päätyi ojanpohjalle RAC-rallin johtopaikalta.
Vuonna 1991 Colin McRaen Subaru Legacy päätyi ojanpohjalle RAC-rallin johtopaikalta.

Suomessa McRae tuli laakista tietoisuuteen suorituksistaan vuoden 1992 Suurajoissa. McRaen käyttämä Subaru Legacy RS meni 13 kertaa katon kautta ympäri kisaviikon aikana, ensimmäisen kerran jo ennen rallia järjestetyssä testissä. Koko Subarun talli David Richardsia myöten joutuivat parsimaan autoa kasaan, että se ehtisi katsastukseen. Kun katsastaja sinetöi turbon kisaa varten, hänen hihaansa tarttui vielä märkää valkoista maalia, niin täpärälle se meni. Lopulta McRae ajoi rallissa maaliin kahdeksantena.

Kirja ei jätä epäselväksi, etteikö Colin McRae olisi elänyt ja hengittänyt pelkästään rallia. Hän oli luonnonmukainen kilpailija, jonka ainoa tavoite oli voittaa. Kilpailujen ulkopuolella hänestä annetaan kuvana mukavana seuramiehenä, hövelinä ja reiluna hauskuttajana, kovana juhlijanakin.Petter Solbergin häät aloitettiin saunomalla Solbergin ja Tommi Mäkisen kanssa. Mäkinen kertoi tuolloin päättävänsä uransa. Seuraavana aamuna Solbergit Petter ja Pernilla, Mäkinen ja McRae olivat viimeiset juhlijat hereillä…

Ainoa kirjan päähenkilöistä, joka joutui törmäyskurssille McRaen kanssa oli kartanlukija Nicky Grist. McRae ei sietänyt häneltä mitään virheitä. Hyvä esimerkki on Saksan MM-ralli vuodelta 2002. Grist mokaa huollosta lähdön minuutilla myöhään, mistä pari saa 10 sekunnin aikasakon. Tästä seuraa puolitoista päivää mykkäkoulua autossa, huonoa fiilistä, jonka seurauksena huonosti mennyt ajo hukkasi parilta moninkertaisesti enemmän aikaa kuin 10 sekuntia: ”Koska minä mokasin 10 sekunnin edestä, se oli maailmanloppu Colinille. Tunsin olevani rikollinen. Jos olisin ollut Juha Kankkusen kyydissä, hän olisi sanonut vain, että ”älä välitä””, Grist kuvailee.

Vuonna 2002 Kyproksen MM-rallissa Colin McRae lähti viimeiseen ajopäivään johdosta, mutta kaatoi - kahdesti. Sijoitus oli lopulta kuudes.
Vuonna 2002 Kyproksen MM-rallissa Colin McRae lähti viimeiseen ajopäivään johdosta, mutta kaatoi – kahdesti. Sijoitus oli lopulta kuudes.

256-sivuinen kirja on tällaisenaankin kattava historiikki Colin McRaen urasta ja siinä samalla myös rallihistorian ajasta, kun A-ryhmä kehittyi kohti WRC:n aikaa. McRae oli huipulla läpi tuon kulta-ajan. Lukemista, toimitettua sellaista, on enemmän Autosportin ja Motorsport Newsin ”bookazinessa”, mutta muuten tämä kuvin kyllästetty teos on näyttävämpi. Jos kirjan tekstiä olisi kirjoitettu enemmän tarinan muotoon, olisi teos mielestäni arvokkaampi. Nyt se on hieno kuvateos, jonka tekstiosiot sopivat nyt myös kahvipöytäkäyttöön.

Ja olen myös melko varma, että sen verran määrittelevä McRae-historiikki tämä on, ettei tämän jälkeen tarvii enää toista hankkia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s