Tästäkin viikonlopusta selvittiin hengissä

on

Tänä vuonna en enää lähde ralleihin.

Kolmen viikonlopun ja kuuden kisapäivän putki päättyi tänään Laihialla SM-rallisprintin viimeiseen osakilpailuun. Lajimuotona sprintti on kiehtova, koska mukana on monipuolinen valikoima autoja ja kuljettajia, mutta on kaksi asiaa, jotka pilaavat lajia katsojan näkökulmasta. Ensinnä, kun kerran kuulutus on viitsitty järjestää, miksi se pitää pilata huudattamalla kovaäänisiä niin korviasärkevän lujaa? Kaksi viikkoa sitten Hämeenkyrössä paikalle päästyäni kaivoin ensitöikseni Kitistä kilpailun järjestävän tahon yhteystietoja, löysin sopivan numeron ja pyysin kauniisti hiljentämään äänenvoimakkuutta. Korvia särki, eikä autoja olisi kuullut kuunnolla. Kyse oli jo turvallisuudesta. Järjestäjä tarttui viestiini ja ääntä hiljennettiin. Kukaan penkalla ei enää katsonut kaiuttimia murhaavasti. Tänään jouduin kokeilemaan samaa. Aluksi äänenvoimakkuutta laskettiin, mutta pienen tauon jälkeen se nostettiin alkuperäiselle tasolle.

Toinen asia, mitä en sprinteissä ymmärrä ovatkin tauot ja lähinnä niiden pituudet. Ilmoitetun keston voi aina suunnilleen tuplata. Tänään Laihialla kierrosten välisten tauon piti olla puoli tuntia, mutta se olikin noin tunnin. Jostain syystä toisella kierroksella yleisen luokan mentyä ilmoitettiin 10 minuutin tauosta, joka kesti noin 15 minuuttia ja sen jälkeen ajatettiin vielä kaikki kolme nollaa ja vippi.

Laihian SM-sprintin tutulla tiellä oleva kallionkierto koitui tälläkin kertaa kolmen kuskin epäonneksi.
Laihian SM-sprintin tutulla tiellä oleva kallionkierto koitui tälläkin kertaa kolmen kuskin epäonneksi.

Minulle oli ensimmäinen kerta tänään Laihialla katsomassa sprinttiä. Tietä on ajettu useasti aiemminkin, mutta silti osa paikoista yllättää kuskeja vieläkin. Seurasin suurimman osan autoista ennen lippupiste 11:tä olevassa oikeassa, joka viettää ensin sisälle ja sitten ulos. Näyttävä kolmen vastaheiton paikka, mutta tänä vuonna kaikki kuskit siitä selvisivät. Toisella kierroksella kuului, miten BMW:n laulu loppui äkisti vähän matkan päässä. 400 metriä myötäseen oleva kallionkierto oli päättänyt jo toisen BMW-kuskin taipaleen. Itse pidin paikkaan liian ahtaana eli hidasvauhtisena, mutta ilmeisesti ahnas ajolinja ja suoraan vasten pilvien välistä pilkottanut aurinko koituvat nyt kohtaloksi. Kivellä seisoi kymmenkunta kymmenvuotiasta poikaa, jotka jännittyneinä kertoivat, miten auto oli noussut vähän matkaa kalliota pitkin ja lävähtänyt pystyasennosta takaisin tielle. Jäljet kalliossa kertovat, että auto todellakin tuli varpaille.

Jäin katselemaan kivelle loput kolmisenkymmentä autoa. Yksi Corolla iski etukulmansa kiveen ja pyörähti. Rengas siirtyi pykälän vasten lokasuojaa, mutta matka jatkui nilkuttaen. Myös yksi nuorten luokan kilpailija oli hyvinkin niin lähellä ulosajoa kuin vain voi olla.

Ajosuorituksista jäi parhaiten mieleen nuorten luokassa ajaneen Teemu Kuusisen veto ensimmäiseltä kierrokselta. Nuorukainen toi Starletia todella pelottomasti-

Lauantaina olimme Perniön eli Salon seudulla seuraamassa Teijo Talot -rallia. Kaikkine matkoineen reissusta kertyi noin 800 kilometriä, josta 3/4 lauantaina. Rakkaudesta lajiin.

Kauden ensimmäisen sorarallin Black Rocketin yhteydessä pohdin nykyaikaista katsojakulttuuria onnettomuushakuisine paikkavalintoineen. Tämän kesän jälkeen en voi kiistää, ettemmekö mekin hakeutuisi paikkoihin, jotka ovat kuljettajille niitä vaikeimpia. Edellisestä nollakisasta (kyllä, me laskemme) on toista vuotta aikaa, jos MM-rallit jättää pois laskuista. Miksi haluan palata tähän aiheeseen on ralli.netin sivuilla lähinnä yhden nimimerkin takaa lähetetyt syytteet ammattikatsojia kohtaan. Kai se on pakko myöntää, että mekin ammoja olemme.

Olimme Perniössä ykkösellä paikassa, missä kaksi kilpailijaparia ajoivat puuhun lujalla vauhdilla. Koska saavuimme paikalle selvästi muita myöhemmin, paikat eturivistä olivat viety aivan vasemmalle kääntyvän mutkan loppuun asti. Kiipesimme siihen, vastapäätä puuta johon kilpailijat myöhemmin törmäsivät. Minun etukäteisoletus oli, että leveälläkin linjalla tulevat kuskit eivät osuisi puihin, vaan korkeintaan putoaisivat alemmalle pellolle.

Ralli.netissä on ammoja kohtaan esitetty kaksi väitettä, joihin haluan tässä puuttua: se, että ammot olisivat huutaneet pellon ”ulosajolinjaa” puhtaaksi pian kaadon jälkeen, että kisa voisi jatkua ja toisaalta, että mutkaa seuranneen risteyksen ennakkomerkkiä olisi räpelöity. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa ainakaan siltä osin kuin minä sen paikalla olleena koin.

Ennen erikoiskokeen alkua ja myös erikoiskokeen aikana meidän ryhmästä huudeltiin alhaalla pellolla olleille katsojille, että menkää sivummaksi, olette vaarallisella paikalla. Erikoiskokeen ollessa jo meneillään pyysimme kahta vanhempaa miestä poistumaan pellon reunassa olleiden paalien takaa sivummalle, missä oli muutakin yleisöä. Näette miehet paalien reunassa tämän videon kohdassa 51 sekuntia. Huutelu alkoi, kun eräs Escort meinasi livetä ulos kohdassa. Kaksi autoa myöhemmin tapahtui Alttien ulosajo. Videolta näkyy miten miehet ovat siirtyneet Volvon (50) ja Escort (55) välissä. Mikä ei näkynyt alapuolella oleville oli lippa, joka jatkui mutkan tangentin suunnassa suoraan puiden välistä alas paaleille. Jos auto olisi suistunut nokka edellä ulos ja kuljettaja yrittänyt väistää puuta oikealle, lippa olisi ollut hyppyri pellolle. Ennen tätä kaksi muuta katsojaa oli yrittänyt jäädä istumaan keskimmäisen paalin päälle, mutta he ymmärsivät vaihtaa paikkaa, kun ilmaisimme huolemme. Eihän Alttien Escort olisi päälle tullut, mutta mielestäni turvallisuusnäkökulma korostui näin paremmin.

Alttien ulosajo oli toiseksi rajuin ulosajo, mitä olen ikinä nähnyt (rajuin oli Koirikivi Kauhajoen SM-rallicrossissa 2010). Äänestä kuuli, että nyt tullaan liian lujaa, osuma kylkeen oli hirveä, rengas pyörähti keskelle tietä, tankki ja työkaluja lensi rinteeseen, takalasi tipahti melkein varpaillemme. Oma muisti ei rekisteröinyt läheskään niin paljoa, mitä videoilta näkyy. Kaverini oli ensimmäisten joukossa autolla ja kertoi, että kylmäsi mennä kysymään, oletteko kunnossa. Kuskit pääsivät kyljellään olevasta autosta vaivoin ulos. Olkapäänsä loukannut kartturi sai avukseen kaverini jakkaran, ettei olisi tarvinut hypätä alas. Edellä mainitulta videolta kuulee, miten joku huutaa alhaalta risteyksestä ”Tarvitaanko ambulanssia?” kun auton ovi on vielä kiinni. En muista kuulleeni tätä huutoa. Kun kuski oli päässyt ulos autosta ja kartturi kertoi loukkaantuneensa, järjestysmies tai joku muu lähti juoksien pyytämään apua. Kun auto oli vedetty sivuun, muistan sanoneeni äänekkäästi, että ylimääräiset pois pellolta. En tiedä viitattiin ralli.netin viestissä tähän lauseeseeni. Tarkoitin sillä kuitenkin sitä, että paikalla oli loukkaantunut kuljettaja, siellä ei tarvita pällistelijöitä, mutta en toki tarkentanut. Pellolla olevat katsojat olisivat olleet myös vaarassa, jos jokin vielä erikoiskokeella olevista autoista olisi ajanut ulos ja kaatanut pellolle, heidän päälleen.

Mänty upposi vaarallisen näköisesti Mantaan, mutta kuljettajat olivat välittömästi peukut pystyssä ohjaamossa – onneksi.

Ambulanssitauon jälkeen kuljettajia alettiin varoittamaan lähdössä paikasta. Näin ainakin minulle kertoi tauon jälkeen puuhun ajaneen Mantan kuljettaja. Hän kertoi ajovirheen tulleen siitä, ettei ollut havainnut risteyksen ennakkomerkkiä ajoissa. Merkki oli koko ajan paikallaan ennen mutkaa, mutta koska tiessä oli korkeuseroja ja alueella kasvillisuutta, merkki saattoi jäädä piiloon. Myönnän käyneeni kerran merkillä. Näin miten varamerkit oli jätetty aivan pystyssä olevan merkin juurelle. Jos joku auto pyyhkäisisi ennakkomerkin mennessään säpäleiksi, hajoisivat kaikki neljä merkkiä. Niinpä nostin maassa olleet kaksi merkkiä metrin päähän ojan yli kiven tai kannon päälle.

Paikassa haastetta toikin juuri se, että oikealle kääntyvästä risteyksestä varoittava ennakkomerkki oli juuri ennen kirraavaa vasemmalle kääntyvää mutkaa.

Ykköseltä jatkoimme vitoselle, noin 1,3 kilometrissä olleeseen risteykseen, missä oli myös eri suuntaan varoittava risteyksen ennakkomerkki ennen liki ysikymppistä toiseen suuntaan kääntyvää mutkaa. Katsojia oli kuin MM-rallissa.  Takarivissä marmatettiin, miten näkyvissä olevat katsojat pilaavat paikan. No, näimme kolme ojaan ajoa ja neljä pistosta suoraan peltoon menoa. Paikka oli haastava ja hieno (ja näkymää eteenpäin oli ainakin kilometrin verran), mutta kylmä tuuli niskaan piti viileänä.

Osaltamme rallikausi 2013 on nyt taputeltu. Monta mukavaa reissua kaveriporukassa tuli tehtyä ja monta mukavaa ihmistä tuli penkalla tutuksi niiden päivien aikana. Seuraavaksi otetaan muutama kuukausi rauhassa töitä tehden ja siimalle palataan taas, kun kenkien pohja on paksumpi ja päällä täysi toppavarustus.

Ralliringin kuvagalleria Perniön Teijo Talot -rallista: http://rallirinki.kuvat.fi/kuvat/TeijoTalot-ralli+Perni%C3%B6+2013/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s